Huutolaismeininkiä vai rahastusta

Tämän päivän Hesarissa Päivi Repo osuu arkaan aiheeseen.Sen enempää artikkeliin kajoamatta ,tulisi meidänkin miettiä ollaanko palaamassa huutolaisaikaan vanhusten hoidossa.Myydään vanhukset sille joka halvimmin palvelun tarjoaa,niinkö?Nyt kun ei ole vaaleja tulossa,ei tarvitse suuria luvatakaan.Yksityistetäänkö vanhushuoltoa liikaa?Pitäisikö ensin olla valvonta kunnossa ,siis oikeasti kunnossa ,ennekuin yhtään sopimusta allekirjoitetaan.Meillä on lastensuojelulaki,lasten subjektiivinen oikeus päivähoitoon,vangeilla on oikeus päivittäiseen ulkoiluun,lehmillä on oikeus päivittäiseen ulkoiluun.MITÄ oikeuksia vanhuksillamme on!Heillä on OLLUT OIKEUS sotia maamme puolesta,maksaa sotavelkamme ja kouluttaa meidän sukupolvemme ja toimia lastemme ilmaisina hoitomummoina ja kaiken tämän he ovat tehneet hymyillen ,valittamatta,toivoen lapsilleen parempaa tulevaisuutta.Kuinka ollakaan ,he ovat näin kasvattaneet meistä itsekkäitä ja välinpitämättömiä.HE EIVÄT VARMAAN OLISI RAATANEET ETEEMME JOS OLISIVAT TIENNEET MILLAISIA MEISTÄ ON TULLUT.Yleistän taas kerran,tiedän,että poikkeuksiakin on.Olisi siis aika saada aikaiseksi laki joka suojaa vanhuksemme,siis omatkin vanhempamme,tällaiselta heittokapulana olemiselta.Ehdotankin vanhussuojelulakia käsiteltäväksi eduskunnassa.Olen myös valmis aloittamaan kansalaisadressin asian eteenpäin viemiseksi.Viedään asiaa yhdessä eduskuntaan ,SEURAA BLOGIANI NIIN KERRON KOSKA JA MISSÄ ADRESSI ON ALLEKIRJOITETTAVANA.

5 kommenttia artikkeliin “Huutolaismeininkiä vai rahastusta”
  1. avatar Soili Hakala sanoo:

    Olet Marianne aivan oikeassa: vanhukset tarvitsevat suojelua! Vanhukset tarvitsevat subjektiivisen oikeuden huolenpitoon ja hoivaan ainakin yhtä kipeästi kuin lapset omaansa. Nyky-yhteiskunnassa ilman vanhusten hoivaa turvaavaa lakia vanhukset jätetään heitteille. Hyvä kun nykyiset vanhemmat omat lapsensa hoitavat. Lasten huostaanotot ovat kaiken aikaa lisääntyneet eli vanhemmista ei aina ole edes omien lastensa hoivaajiksi saati sitten vanhempiensa.
    Tuntuu, että vanhukset ovat ongelmajätettä: ei oikein tiedetä, mitä heille tehtäisiin. Ainakin heidät pitäisi siivota pois silmistä omaan loukkoonsa.

    Jos vanhuksella on rahaa ja omaisuutta, hoito järjestyy, mutta lapsille tarkoitettu perintö siinä kyllä hupenee palveluyrittäjien taskuun. No, täytyy luopua siitäkin vanhanaikaisesta ajatuksesta, että perintöä olisi jälkeläisille jätettävä. Hyvä, kun selviäisi hautaan omia varoin.

    Tämäkään ei vielä riitä. Kuuluu viestejä, että hoidon laatu- ja hintasuhde eivät kohtaa. Nyt tarvittaisiin jälleen lainsäädäntöä ja valvontaa, että vanhus saisi arvoisensa ja rahanarvoisen kohtelun.

    Kaikki me vanhenemme. Olisi päättäjienkin aika kaukonäköisesti turvata vanheneville ihmisille ja jossain vaiheessa itselleenkin hyvät elämän loppuvuodet. Vanhana ei enää voi eikä jaksa taistella etuuksiensa puolesta.

  2. avatar Esko Helle sanoo:

    Kirjoitin asiasta jo mm 04.02.01 Hämeen Sanomissa otsikolla
    PALVELUJA (ja ihmisiä) “HUUTOKAUPATAAN”

    Ja sittemmin muutaman kerran. Nyt muodissa oleva tilaaja-tuottajamallikin vie yhä syvemmälle rahan ylivaltaan kunnallisissakin palveluissa.
    Kyse on tietoisista poliittisista linjauksista, jotka ovat saaneet vaaleissa enemmistön kannatuksen (kok-kesk ym).

    Ja sitten ote tuosta 2001-kirjoituksestani.

    ”Kilpailulla vaahtoamisella ollaan pilaamassa monen yhteiskunnallisen palvelun tasa-arvoinen ja laadukas toiminta. Varsinkin sosiaali- ja terveysala on haavoittuva. Suomessahan on erittäin vähän todella yksityisiä kyseisten lohkojen palveluja. Sairaanhoidossa sairausvakuutus kustantaa suuren osan “yksityisistä” palveluista. Sosiaalipuolella kunnat ja valtio maksavat osan “yksityispalveluista”.

    Kilpailuttamisen oleellinen piirre “halvimman palvelun periaate” johtaa ajan mittaan varmasti laadun laskuun. Siitä kärsivät heikoimmassa asemassa olevat. Sosiaali- ja terveyspalvelujen laatutasot ovat heikosti määriteltyjä. Ja laadun valvonta ei liene tarpeeksi systemaattista.

    Onhan tuota “halvimman hoidon periaatetta” meillä Suomessa kokeiltu vuosikymmeniä sitten. Vanhat ja raihnaiset sekä orvot lapset kaupattiin taloihin, jotka halvimmalla ottivat.
    Isänikin ehti kokea orpona tuota “huutolaishoitoa” vuoden 1918 jälkeen. Ei se aika sen kauempana ole. ”

    Esko Helle

  3. avatar vainio marjaliisa sanoo:

    Minusta on vähän outoa tämä nykyinen julkinen puheenpito vanhuksista väestön ikääntyminen ja väestökehtiys on tiedetty
    jo 1980 luvulta alkaen. En myöskään voi täysin ymmärtää yksityisen hodion arvcostelua koska tunnen useita palveluyrittäjiä ( hoitokotjea) joissa vanhukset hoidetaan todella hyvin ja pienillä resusrsseilla, arvostan palveluyrittäjiä, sillä heidän toiminnassaan yhdistyy yhteisöllisyys sekä luja usko
    yrittäjyyteen.
    Tässä maassa on ollut huikea sosiaalipoliittinen kehitys sitten
    itsenäistymisen ( vrt Esko Helteen kommentin loppuosa) . On epärealistista ajatella että maan sosiaalipolitiikka rakentuisi ainoastaan julkishallinnon varaan , julkishallinto tarvitsee rinnalleen myös yksityisen puolen . Julkishallinnon ja järjestöjen
    väinen asiallinen vuoropuhelu tuottaa kullekin aikakaudelle
    soveltuvia sosiaalipoliitisia ratkaisuja myös sosiaalihuollossa,jonka yksi osa-alue on vanhushuolto.
    Kun meillä on olemassa sosiaalihuoltolaki, joka sisältää myös
    vanhusväestöä koskevan sosiaalihuollon ja palvelut , niin tarvitaanko erillislakia? Eikö mieluummin ole tarve nykyistä tiukemmalle viranomaisohjaukselle ja säännöstölle koskien niin julkista kuin yksityistäkin sektoria?
    Lastensuojelulaki on erillislaki jolla on pitkä hisoriallinen perinne
    Sen lähtökohtana on järjestöpohjalta alkanut lasten hyväksi
    tehty työ ( Mannerheimin lastensuojeluliitto) ja hyvä niin.
    Miksi huostaanotot lisääntyvät? Yksi syy monista on se, että
    suurimmilla järjestöillä (Pelastakaa Lapset ry ja Mannerheimin
    lastensuojeluliitto) on taloudellisesti tiukat ajat. Niiden laaja
    ennalta ehkäisevä työ on aina tukenut julkista lastensuojelutyötä nyt se on vähenemässä.Vaihtoehdoksi tällä saralla jää korjaava työ, jota mm huostaanotot ovat . Ne eivät ole lasten eivätkä tämän yhteiskunnan kannalta paras ratkaisu
    tulevaisuutta ajatellen.
    En ole perehtynyt raha-automaatiyhdisytksen rahanjakoon. Mutta olen ohimennen lukenut että erilaiset projektit saavat
    aiaksiempaa niukemmin varoja toimintaansa. Kun tämä pelihullu kansa kuitenkain kasvavassa määrin tukee raha-automaattiyhdistystä, niin olisiko tämä epäkohta oikaistava?Projektit ovat tuottaneet sosiaalihuollossa merkittäviä innovaatioita jotka on voitu siirtää julkishallinnon toimintatapoihin ja sitä kautta on satu uusia toimintamalleja
    myös sosiaalihuoltoon. Olisiko tämä kanava yksi tie vanhustenhuollon uudistamiseen?

  4. avatar Marianne Koivisto sanoo:

    Hei Marja-Liisa olen kanssasi monessa asiassa samaa mieltä.Toivonkin hartaasti ,että pieniä kodinomaisia palveluyrityksiä saataisiin lisää.Olen myös lautakunnassa moneen otteeseen painottanut valvonnan tarpeelisuutta nykyisen ostaja-tuottajamallin onnistumisen kannalta.Tarvitsemme todellakin molempia sekä kunnallista ,että yksityistä palvelua.Mikä minua kuitenkin eniten huolestuttaa ovat nämä monikansalliset pörssiyhtiöt jotka tuntuvat valtaavan markkinat pieniltä yrityksiltä.Minua ei kovin helposti saa uskomaan ,että niilläkin on vain vanhusten hyvinolo päällimmäisenä syynä tuottaa palvelua.Eiköhän jokainen rehellinen ihminen voi myöntää ,että niiden pää tarkoitus on tuottaa osakkailleen rahaa.Ihmettelen edelleen, missä kunnallisissa palveluissa menee pieleen jos yksityinen mukamas voi tuottaa samanarvoisen palvelun tuntuvalla voitolla.Huomioi,etten taaskaan tarkoita pientä yksityistä,joka tekee työnsä paljolti ajatellen nimenomaan vanhuksen parasta.Kaikenkaikkiaan olen tyytyväinen ,että asiasta keskustellaan.Toivotaan ettemme tarvitsisi lakia ,tällä hetkellä se kuitenkin näyttää tarpeelliselta.Tulisiko silloin kysymykseen vanhuksen huostaan otto huonosti heitä kohtelevista laitoksista(vitsi).

  5. avatar MerjaU sanoo:

    Arvovalinnat ovat nykyään rahavalintoja. Siellä missä halvimmalla hoidetaan, kuljetetaan, syötetään jne. Ei tarvinne olla kuin maalaisjärjellä varustettu ja laskea yhteen yksi plus yksi.
    Halvalla saa halpaa hoitoa, vähän tunteja, halvalla saa huonolaatuiset kuljetuskalustot (vaikkapa niille vanhuksille ja koululaisille) ja väsyneet kuskit, halvalla saa myös ruokaa, laadusta viis.
    Ja vielä kun se tosiasia, että useat virkamiehet ovat suojatyöpaikoissa vailla vastuuta ja ammattitaitoakin. Yrityssektorilla heidän työpanoksensa/-asenteensa johtaisi saneeraukseen ja lapikasta yt-neuvotteluissa.
    Virkamies voi paeta päätöstään jonkun toisen selän taakse piiloon ja vedota lautakuntaan, vai mitä piruja ne nyt ovatkaan.
    Onneksi äitini ehti kuolla, ei tarvitse enää hänen takiaan itkeä asiallista hoitoa kirjelmöidä ja jonotella puhelinaikoja. Monen muun äidit ja isät vielä odottavat palvelua ja lähimmäiset kestävät aikansa.
    Olen jo alkanut kymmenen vuotta sitten säästää omaa vanhuuttani varten, ja hei, mä en ole vielä 5:ttä kymmentä. Haloo!

Jätä kommentti

css.php