Ja seuraavaksi ovat vuorossa omaishoitajat

Olen nyt keskustellut vanhuksista, koulukiusatuista ja nyt on aika ottaa omaishoitajien asiat käsittelyyn. Sen jälkeen ajattelin käsitellä myös vammaisten asiaa, koska sekin näkyy olevan ryhmä, josta puhutaan vain strategiatasolle, eli paljon puhetta vähän asiaa.

Siispä omaishoitajiin. Tämä ryhmä ihmisiä tekee puoli-ilmaista työtä täysin pyytteettömästi. Heitä arvostetaan vain juhlapuheissa. On aika antaa heille myös konkreettista arvostusta. Jos päättäisimme maksaa heille edes kohtuullista 1400 euron palkkiota, olisi kunta silti reilusti  voitolla, verrattuna hoitomaksuihin. Kunnon korvausta vastaan voisi moni lapsikin hoitaa omia vanhempiaan, sen sijaan että heidät suljettaisiin laitoksiin tai kotihoito heistä huolehtisi. Niinkuin aikaisemmassa blogissani ”vanhusaktivistin Helsingin vierailu” totesin on selvää näyttöä siitä, että omaista kotona hoitamalla voidaan pitkittää laitokseen joutumista jopa 1,5 vuodella. Näinkin pitkä siirtymä on kunnille rahallisesti valtava säästö. Argumentteina tätä selkeää säästöä vastaan on sanottu sen edellyttävän muutosta myös pienten lasten hoitotukiin. Ihmettelen tällaista päätelmää. On täysin eri asia huolehtia ikääntyvistä vanhemmistaan kuin lapsestaan. Lapsenhoito on vielä sentään vanhempien velvollisuus ja ilo eikä verrattavissa laitoshoitoon tai kunnalliseen kotihoitoonkaan. Omien vanhempien hoidosta on tehtävä mahdollista ja jopa houkuttelevaa. Hoidosta on siis tehtävä selvä mahdollisuus lapsille, jotka haluaisivat huolehtia vanhemmistaan, mutta eivät oman taloutensa kustannuksella voi sitä tehdä. Samalla kun he saisivat tämän oikean mahdollisuuden, heidän työhönsä voidaan palkata joku toinen ja tämä lisäisi työllisyyttä.

Tällaisia ajatuksia tällä kertaa. Olin eilen Kalvolan kotihoidon mukana syrjäkulmilla. Matka oli pitkä, mutta aika lensi siivillä kun olin Seijan kyydissä. Hän oli juuri sellainen hoitaja joita meillä pitäisi olla enemmän, hyvän tuulinen, ammattitaitoinen ja vaikka työtä on paljon ei asiakas  joutunut siitä mitenkään kärsimään. Hänellä tuntui olevan juuri riittävästi aikaa kuunnella toisen jutustelua. Kiitos siitä Seija.

Viikonloppua kaikille Marianne

5 kommenttia artikkeliin “Ja seuraavaksi ovat vuorossa omaishoitajat”
  1. avatar Salme Paldan sanoo:

    Kiitos Marianne hyvästä kirjoituksestasi koskien omaishoitajia.
    Minä hoidin dementoitunutta, haurasta, vaikeasti liikkuvaa äitiäni yli kolme vuotta ja siitä ajasta suurimman osan n. 300€ ”kuukausipalkalla” ja kahdella, lopussa kolmella vapaapäivällä. Nyt äitini on Keinusaaressa ja viimeisin lasku pelkästä hoidosta on yli 700€ + lääke-, vaippa-, ym. hygienianhoitoon tarvittava + vuokra yli 600€, joihin Kela antaa sekä hoito- että vuokratukea. Kotona asuminen tulisi huomattavasti edullisemmaksi ja moni jaksaisi tehdä tätä työtä mainitsemallanne 1400€ palkalla pitempäänkin ja tuntisi, että omaishoitajan työtä arvostetaan.
    En ymmärrä päättäjien ajatuksenjuoksua ollenkaan.

  2. avatar Marko Laakso sanoo:

    Hieno kirjoitus, todellakin omaishoitajat tekevät arvokasta työtä, isolla T:llä.
    He tarvitsevat myös vapaapäiviä, ja mielestäni myös kunnon korvauksen, joka edesauttaisi jaksamista. Vanhuksen paras paikka on kotona ja sinne pitää hoito tulevaisuudessa taata niin pitkään kuin mahdollista. Laitoshoito pitää olla vasta viimeinen vaihtoehto, ja sen pitää jäädä mahdollisimman lyhyeksi, koska näillä resursseilla vanhukset laitostuu.
    Tsemppiä sinulle Marianne epäkohtien totuuden kertojalle.

  3. avatar vainio marjaliisa sanoo:

    Hei Marianne . Ajatuksesi ovat ihan oikean suuntaisia. Puhut kuitenkin palkkiosta ja yhdessä kommentissa puhutaan palkasta.
    Siis kaksi eri näkemystä siitä työstä. Tarkoitatko palkkatyötä joka tuottaa eläkekertymää vai palkkiopohjaista työtä?

  4. Hei Marjaliisa
    Lähtisin kyllä työstämään tätä asiaa palkkio pohjalta, jolloin siihen ei kuulu eläkekertymää. Tällä hetkellä on turha puhua palkasta, koska sen toteutumiseen ei löydy varoja=tahtoa. Näkisin kuitenkin, että nousukauden alettua, voisi palkkakin olla keskustelun väärti. Olen pahoillani jos olen puhunut molemmista, ne on näitä meikäläisen pienoisia ongelmia, etten aina saa ilmaistua itseäni ihan prikuulleen oikein. Yleensä aviomieheni tarkastaa kirjoitteluni, mutta on tainnut joskus jäädä tarkastus väliin. Kiitos kuitenkin kysymyksestäsi, asia on varmaan häirinnyt jotakuta toistakin. Pakkasta pitää, mutta lämpimin terveisin silti MK

  5. avatar vainio marjaliisa sanoo:

    Hei Marianne. Minä se kirjoitin epäselvästi, kyllä puhut palkasta, mutta eräs kommentoija puhui palkasta. Ja siinähän se on yksi ongelma ollut jo pitkään että oletetaan omaishoitajan työstä saatavn palkkaa joka mm kerryttää eläkettä. Moni omaishoitaja on sitten pettynyt kun huomaa ettei tulekaan eläkekertymää vaikka tekeekin hoivatyötä. Olen työurallani kahdeksankymmen luvulla ollut pienen kunnan edustajana valtakunnallisessa työryhmässä , eräänlainen seurantaryhmä koskien omaishoidon tukea ja omaishoitajien työtä. Silloin keskusteluun nousi eläketurvakysymys jonka muistaakseni torppasi heti kättelyssä Kunnallinen työmarkkinalaitos. Toki olisi
    kohtuullista jos jo nyt tätä epäkohtaa omaishoitajan työssä ryhdyttäisiin korjaamaan. Tämä omaishoitajan työ ei ole vapaaehtoistyötä josta maksetaan palkkio. Ja on olemassa , toki nyt häviämässä, perhepäivähoitajat joilla on työsuhde kuntaan.
    Tätä edelleen kummastelen.

Jätä kommentti

css.php