Pitääkö KANSANedustajan olla fariseus tai kirjanoppinut?

Hämeen Sanomien keskustelupalstalla on ollut paljon kirjoituksia eduskuntavaaliehdokkaiden pätevyydestä edustaa kansaa. Onko siis ehdokkaan oltava yliopistosta valmistunut tai siellä kirjoilla oleva, ikuinen opiskelija? Eikö elämänkokemuksella ja realismin tajuamisella ole mitään painoa valtion ja KANSAN asioista päätettäessä?

Monella tällä hetkellä kansanedustajana toimivalla ei ole minkäänlaista käsitystä heikompiosaisten arjesta. Moni ei edes tiedä maitolitran hintaa. Ei pätevyys ole opinnoista kiinni vaan siitä, että osaa hakea tarvittavan tiedon silloin kun asia tulee eteen ja osaa asettua toisen ihmisen saappaisiin, kun päättää tätä koskevista asioista.

KANSANedustajan on edustettava KANSAA ei  vain sen eliittiä, yrityksiä eikä ainakaan VAIN omia intressejään. Näinhän on selkeästi tehty jo jonkin aikaa. Edellinen pääministeri otti eron sotkujensa vuoksi, nykyinen ei paljasta tukijoitaan MIKSI?

Tuskin yksikään edustaja on ollut VALMIS, astuessaan kansanedustajan saappaisiin. Ei tarvitse hävetä, jos ei tiedä vastausta kaikkiin kysymyksiin, ei ihminen silloin ole tyhmä.Tarvitsee vain kysellä tietäviltä ja tutkia käsillä olevia asioita. Tyhmä on sellainen, joka luulee olevansa muiden yläpuolella, puhuen niin ettei itsekään aina ymmärrä, mitä sanoo. Tyhmä on myös sellainen, joka salanimellä arvostelee ihmisiä, joita ei edes tunne ja muutaman kirjoituksen tai satunnaisen keskustelun perusteella leimaa toisen mitättömäksi henkilöksi.

Perussuomalaisten nousu pelottaa monia. Ei meissä ole mitään pelättävää, olemme tavallisia ihmisiä, puhumme kuten muutkin, emme yritä esittää ympäripyöreitä vastauksia vaan käytämme kansankieltä, suomea. Emme viljele sivistyssanoja, ei siksi, ettemmekö niitä osaisi vaan siksi, että kaikki eivät niitä ymmärrä tai siksi, että niillä voidaan piilottaa vastauksen todellinen sanoma (siis vastauksen mitään sanomattomuus). Olemme KANSAN miehiä ja naisia, tavallisia ihmisiä valmiina taistelemaan heikompiosaisten ja työväen puolesta, ihmisarvoisen elämän eteen, yhdessä ja tarvittaessa vaikka yksin. Suomen kansan puolesta, sillä kansamme tarpeet ovat nyt unohtuneet, muussa kuin maksajan roolissa.

5 kommenttia artikkeliin “Pitääkö KANSANedustajan olla fariseus tai kirjanoppinut?”
  1. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Moro Marianne!
    Itse ajattelen niin, että on hyvä, kun perussuomalaiset ravistelevat vallassaolijoita, koska valta on kansalta annettu. Toisaalta Vennamon nousu ja uho on vielä hyvin muistissa.
    Keskustapuolueen vaalirahat jaksavat näköjään ihmetyttää. Vanhasen 23 tonnin avustuksen käsittely vie enemmän rahaa kuin itse rike. Periaate on tietenkin tärkeä.
    Oletko Marianne miettinyt, että S. Niinistö sai tukea pressan vaaleihinsa yli 640 tonnia. Ketkähän nämä varat lahjoitti? Kuulemma joku lahjoittajista on valittu Ylen hallintoon. Taitaa tulla sieltä demareille lähtö. Onko tämäkään oikein jakaa mansikkapaikkoja lahjoittajille. Eihän luottamustehtäviä voi ostaa, vai voiko?
    Menestystä vaalityöllesi ja pidä vanhukset teemana esillä ohjelmassasi!
    T. Hessu K.

  2. Hei Hessu, olen kanssasi samaa mieltä siitä, että kyllä niitä hämäriä rahahanoja löytyy lähes joka puolueesta. Odottelenkin jo seuraavaa paljastusta ja olen äärettömän yllättynyt jos ei sellaista tule. Rehellisyys politiikassa on ollut hakusessa, toivottavasti se löytyy seuraavissa vaaleissa, lupauksia ei pidä antaa kevyesti jos tietää jo edeltä ettei niitä voi pitää. On myös aivan järjetöntä pistää vaalikampanjaan pieni omaisuus. Ei valtava vaalibudjetti saa olla määräävänä tekijänä ehdokkaan valitsemiseksi. Tiedotusvälineissä toivoisin hiukka tasapuolisuutta eri puolueille, mutta saahan sitä haaveilla.(omalta kohdaltani olen kyllä saanut ihan hyvää kohtelua)

    Vennamo kuuluu siihen ikäluokkaan etten häntä tunne henkilökohtaisesti. Muistan vain sen, että hänet eduskuntasalista kannettiin ulos. Ja sanonnan ”Kyllä kansa tietää” tuntee varmaan joka suomalainen. En itse ole senenempää Soinilainen kuin Vennamolainenkaan, olen perussuomalainen ja senvuoksi haluan ajaa unohdettujen kansalaisten asioita.

    Joskus on muuten ihan huvittavaa lukea kun ihmiset kirjoittelevat, ettei Timoa voi äänestää kuin Espoossa, me muut Perussuomalaisethan olemme liittyneet hänen tuekseen, koska olemme useimmissa asioissa samaa mieltä hänen kanssaan. Jonkin verran voi olla eriasteisia kantoja esim. maahanmuutosta osalla, mutta lähtökohtaisesti olemme siis samaa mieltä . Jos kannattaa Soinin ajatuksia, voi melko vapaasti kannattaa myös meitä muita. Jokaisella meistä on myös oma erityisosaamisemme sen lisäksi.

    Vanhukset ja heidän hoitajansa tulevat aina olemaan lähellä sydäntäni, eikä heistä välittäminen ole vaaleista kiinni. Tulen puolustamaan heidän oikeuksiaan ihan yhtä rajusti, vaikken eduskuntaan pääsisikään.

    Tällaistahan tämä kuitenkin on. Pitää vain uskoa asiaan, jonka vuoksi on mukaan lähtenyt. Pitää olla rehellinen niin itselleen, kuin niillekin joita tahtoo auttaa ja edustaa. Kansan on ratkaisunsa tehtävä, eikä siihen ole sitten nokan koputtamista.

    Rauhallista sunnuntai iltaa Hessu. Hymyillään kun tavataan terveisin Marianne

  3. avatar Irma Taavela sanoo:

    Terve Marianne!

    Ei tarvitse, eikä tulisikaan olla.
    Minusta toiminta on juuri ”keittokirjakokkien” johdosta välillä niin holtiltonta. Asioista päättävillä ihmisillä ole ole tarpeeksi käynnön kosketuspintaa asioihin joista päättävät ja se näkyy.

    Vaalikamppaillaan ;D – Tavisrealisistiidealisti Irma

  4. Melkoisen hyvä kirjoitus sinänsä.
    Tittelit eivät kerro ihmisestä mitään. Elämänkokemus, sosiaalisuus, riittävä yleissivistys, kielitaitoineen ja terve ajatusmaailma auttavat varmasti sopivan koulutuspohjan kanssa selviämään esim. kansanedustajan tehtävissä.

    Muutamia huomioita tähän kirjoitukseen ja persuihin, sekä poltiikkaan yleensä. Pari lyhyttä sanaa vain ,-))

    Kaikkihan vaalien alla on huonompiosasisten, vanhusten, nuorien työssäkäyvien, vammaisten yms. asialla. Monien puolueiden edustajilla on suosiossaan kaikki mahdollinen josta luulee saavanasa kannatusta. Näin myös Persut ovat olleet tuuliviirinä ”äänimarkkinoilla”. Sanon yhden esimerkin jottei tarvitse alkaa tyhjältä pohjalta huutelemaan. Persut olivat alunperin maahanmuuttoystävällinen puolue mutta kun huomasivat maahanmuuton vastustuksen saavan kannatusta niin tuulensuunta vaihtui yhdessä yössä. Se on semmosta – muutosvastarintaa on mutta itsekriittisyyttä ei.

    Mariannella oli hienot pointit: politikkojen pitää uskoa asiaan ja olla kaikille rehellinen. Näin! Kansa menee laidasta laitaan mutta heillä on täysi oikeus päättää ja arvoida tilanteita omista lähtökohdistaa ja olla eri mieltä vaikka joka päivä.

    Mutta itse asiaan.
    Olen Mariannen ja monen ”taviksen” kanssa samaa mieltä tuosta poliiitikkojen vastausten ympäripyöreyden ärsyttävyydestä ja kansankielen tärkeydestä. Tästä olen ottanut nokkapokkaa asiasta niin vihreiden kuin muiden puolueiden edustajien kanssa. Kuka jaksaa lukea puolensivun arkadiajargonia jonka on joku poliitinen avustaja kirjoittanut. Oppineita tiedottajia kiinnostaa muotoseikat enempi kuin luettavuus, saati kansankielisyys.
    Pieni retoriikka ja populismi piristää asiaa mutta ei saa viedä huomiota itse asialta. Tietysti jos ei ole asiaa mitä sanoa niin sitten voi hauskuttaa kansaa lentävillä lauseilla ja olla olevinaan pätevä kansanmies.

    Eliitin vihasta…

    Itse en välitä tästä tavallisen kansan ja ns. eliitin vastakkain asettelusta. Ukkini sanoin, että olipa asema mikä tahansa niin lämpimän paskan ne taakseen jättää. Tämä eliittiviha haisee enempi menevän tuonne kommunismin puolelle.

    Olen vihreiden kansanedustajaehdokkaana täällä Hämeessä mutta olen ollut mukana, sivustaseuraajana, useammassa Persujen puoluekokouksessa ja näiden jälkipoltoissa kuin moni perussuomalainen. Minulle jäi mielikuva persuista, että he ovat suomalaisen poltiikan politrukkeja piilotettuna näennäiseen oikeistolaiseen ajattelutapaan. Pakolaispoltiikkaa on oikealta mutta näitä taviksia kosiskeleva retoriikka kuullostaa monasti vanhan ajan punakoneelta.

    Persuilla kuten vihreillä on edustajia laidasta laitaan. Osa persuista puhuu kuin Taisto Sinisalo, sotkettuna kansallisosialismiseen vallankumoukseen herroja vastaan. Eu on paha, rikkaat ovat pahasta kaikki joilla on asiat näennäiseti kunnossa ovat pahasta. Törmäsin pankkiautomaatilla tarraan ”tappakaa rikkaat riistäjät”, joku oli kirjoittanut siihen alle ”kuka sinut sitten elättää?” Asialla on aina kaksi puolta. En ota itse kirjoituksiin ja niiden oikeellisuuteen sen enempää kantaa. Enempi ratkaisuja, vähempi turhaa puhetta.

    Tulkintaa ja ratkaisumalleja?

    En väitä kuitenkaan Persujen olevan väärässä kaikessa mitä he väittävät, enempi on tulkintaeroista ja ratkaisumallien eroavaisuuksista kysymys. Kohtuullisen harvoin persuilta kuulee mitään toimivaa ja pitkälle seuraamuksineen harkittua ratkaisumallia asioiden korjaamiseksi.
    Otetaan nyt monien persujen minulle tuoma ehdotus, että erotaan EU:sta. Kertokaapa miten ja miten korjataan sen aiheuttamat seuraukset. Kannattaa miettiä asiaa syvällisemmin kuin jäsenmaksun ja muutaman mepin palkan poistumisen kautta. Kannattaa miettiä vaikka teollisuuden ja työllisyyden kannalta. Ihan mielenkiinnolla kuulen kannanottoja tästä. tietysti jos löytyy oikein jotain faktapohjaa todistusaineistoksi niin vielä parempi.

    Yhdestä asiasta olen kuitenkin taas samaa mieltä: Suomalaisten EU -politiikka on ollut monissa asioissas hampaatonta ja liian kompromissihakuista. Eniten minua ottaa kupoliin Elintarvikeviraston asiassa periksiantaminen Italian Soinille…Berlusconi on populisti ja ottaa haluamansa keinoja kaihtamatta. Ei siellä pieniä kolhuja kilvessä pelätä – toki en halua tätä toimintatapaa meille Suomeen. Riittää kun ei anna näiden populistien itseään ja ajattelukykyään hämätä. Tais mennä pari uuniperunan hinnalla se Elintarvikevirasto Italiaan – ”kiitokset” kepulaisille tästä!

    Välillä voi antaa mennä ja olla meille tärkeissä kysymyksissä jarruna vaikka viimeiseen asti jos ei saa persuteltuja tarpeitaan huomioiduksi. Näin se Etelä-Eurooppa on osannut toimia jo vuosia ja näin he tulevat toimimaan jatkossakin. Turha sitä mainetta aina pelätä. Tätä tulee kuitenkin käyttä vain ääritilanteessa ja hyvin harkiten. Muutokset ja asiat on saatava tarvittaessa läpi mutta mieluummin älyn ja keskusteluiden kuin kiihkon ja tyhjänpäiväisen meuhkaamisen kautta. Monasti tarvitaan kompromisseja.

    Persuissa, kuten kaikissa muissakin puolueissa, on paljon hyvää mutta hekin voisivat harrastaa hieman myös itsekritiikkiä. Siis kaikki voisivat tätä harrastaa hieman enemmän, myös vihreät. Mutta omista lähtökohdistaan, ei muita mielyttääkseen. Kaikelle huutajia löytyy ja kaikkea toisen toimintaa on helppo kritisoida mutta pitää osata myös mitata omaakin toimintaansa älyperäisyyttä muullakin kuin kansansuosiolla. Monet tekevät asian toisinpäin. Katsotaan mikä on kansansuosiossa ja ohjataan toimintaan sinne.

    Onnea ja tsemiä Mariannelle, sekä kaikille muille ”kisassa” mukana oleville.

    Marko ”Romppu” Romppanen
    Kansanedustajaehdokas (vihr.)

    PS: Olin Persujen alkutaipaleen puoluekokouksissa junnuna bilettämässä, perussuomalaisen kaverini puoluekokousmatkoilla – en koska olisi politiikka kiinnostanut. Voin vain sanoa, että tiedän hyvin heidän poliittisen linjattomuuden/linjan hakemisen vuosien varrelta paremmin kuin moni perussuomalainen itse. Nyt on Persut nosteessa mutta oikeasti vallassa jatkossakin proletaatti tai kapitalisti. Kansantahdon mukaisesti.
    Puolen vuoden päästä olemme kaikki viisaampia.

  5. Tervehdys Marko ja kiitos viestistäsi.

Jätä kommentti

css.php